Virtaus

Windowsista Linuxiin

Ensiaskeleet kohti Linuxia
Siirryttäessä Windowsista Linuxiin on useita asioita joita tulee ottaa huomioon. Suljetusta tutusta ympäristöstä voi olla vaikea lähteä Linuxin avaraan maailmaan. Linuxin avoimuus tulee vastaan jo alussa, kun on aika valita jakelu jota halutaan käyttää ja joka sopii parhaiten omiin tarpeisiin. Linuxin lähdekoodin vapauden ansiosta liikkeellä on kymmeniä jopa satoja eri jakeluja. Tämän hetken suosituin Linux-jakelu (ts. distro, engl. distribution) on Ubuntu, joka jakautuu vielä viiteen eri ala-versioon: Ubuntu, Kubuntu, Edubuntu, Xubuntu ja Gobuntu. Lisää Ubuntusta voit lukea täältä: http://wiki.ubuntu-fi.org/Esittely

Muita suosittuja Linux-jakeluja ovat mm. OpenSuse, Gentoo, Fedora, Red-hat, Debian ja Mandriva. Kaikki edellä mainitut jakelut toimivat pääasiassa samalla tavalla ja suurimmat erot ovat työpöydissä, oletusohjelmistoissa, oletuspaketinhallitsijoissa ja pienissä ulkonäöllisissä seikoissa. Useimmista jakeluista on olemassa mahdollisuus ladata live-cd, jonka avulla käyttöjärjestelmää voi kokeilla suoraan cd:ltä ilman, että sitä tarvitsee asentaa kovalevylle.

Ohje Kubuntun / Ubuntun asentamiseen Windowsin rinnalle löytyy tämän blogin aiemmasta viestistä http://blog.luoto.info/virtaus/2007/12/22/linuxin-asennus-windowsin-rinnalle/

Työpöydät
Suurin osa Linux-jakeluista pohjautuu joko Gnome- tai KDE-työpöytäympäristöön. Gnome on hieman pelkistetympi, erittäin helppokäyttöinen työpöytä, jonka tavoitteena on olla nimenomaan helppokäyttöinen ja simppeli työpöytä, jota uudenkin käyttäjän on helppo hallita. KDE on ensivilkaisulla enemmän Windowstyyppinen työpöytä kuin Gnome, mutta pinnan alta paljastuu todella tehokas ja muokattava työpöytä lähes rajattomilla muuntelumahdollisuuksilla. KDE tarjoaa paljon enemmän ylimääräistä sälää käyttäjän ulottuville ja on näin ollen suositeltava vaihtoehto hieman kokeneemmalle käyttäjälle. Gnomea pidetään monesti hieman KDE:tä vakaampana vaihtoehtona, mutta vastaavasti KDE:lle suunniteltuja ohjelmia pidetään parempina kuin Gnomen vastaavia. Hyvän yleiskuvan työpöydistä saa esimerkiksi tältä sivulta: http://www.psychocats.net/ubuntu/kdegnome

Kolmas työpöytäympäristö on Xfce, se on suunniteltu olemaan mahdollisimman nopea ja tietokoneen resursseja säästävä ympäristö perusominaisuuksilla. Mikäli tarvetta tällaiselle on, niin kannattaa ehdottomasti tutustua. Xfce on vielä melko nuori eikä välttämättä sisällä kaikkia ominaisuuksia mitä normaalikäyttäjä osaisi olettaa.

Windowsiin verrattuna ulkoisia suuria eroja ei siis ole. Käytettävyydessä pisteet menevät muokattavuutensa ansiosta Linux-työpöytien hyväksi, varsinkin KDE:n, joka on vielä Gnomea enemmän mukautettavissa. Windowsin ulkoasua muokanneet tietävät, kuinka työn takana windowsin ulkoasun muuntelu on. KDE-ympäristössä on totuttu Konqueror tiedosto- ja nettiselaimeen, joka muistuttaa paljolti Windowsin exploreria. Kubuntun 7.10 versiossa ja uudessa KDE 4 -versiossa tiedostonhallintaan käytetään oletuksena Dolphinia joka on hieman Konqueroria pelkistetympi, joskin pinnan alta löytyy yllättävän paljon ominaisuuksia helpottamaan tiedostojen selailua.

Ohjelmistot ja niiden asennus
Kun valinta Linux-jakelusta on tehty kannattaa kartoittaa, mitkä ovat ne ohjelmat joita eniten käyttää ja tarvitsee Windowsissa. Useimmiten Linuxille on olemassa vastine Windows-sovelluksille, mutta ei kuitenkaan aina. Tätä varten on hyvä tarkistaa, onko jotain toimintoja joita ei voi enää Linux-asennuksen jälkeen tehdä. Linux-ohjelmistojen kirjo on todella laaja ja oikeiden ohjelmistojen löytämiseen saattaa kulua pitkä tovi, mutta hakukoneet toimivat ohjelmien etsimisessa varsin hyvin apuna.

Linux-jakeluissa tulee lähes poikkeuksetta kaikki perusohjelmistot valmiiksi asennettuina, joten ohjelmia ei tarvitse paljoa erikseen asennella. Ainoa poikkeus saattaa olla MP3-tuki, tai muiden suljettujen formaattien tuki. Ne ovat kuitenkin yleensä helposti otettavissa käyttöön ja jakelukohtaista dokumentaatiota tästä aiheesta löytyy runsaasti. Esimerkiksi täältä. Suurimmassa osassa jakeluista mukana tulee ainakin internet-selain, toimisto-ohjelmistot, mediasoittimet, viestintäohjelmat (irc, messenger, icq…). Valmiiksi asennettujen ohjelmien ansiosta tietokone on heti asennuksen jälkeen käyttövalmis sen kummempia ihmettelemättä.

Windowsissa ohjelmat asennetaan useimmiten windows installer ohjelman avulla .exe asennustiedostoista. Linuxissa ohjelmat asennetaan erittäin harvoin asennnustiedostoista, koska sen sijaan että lataisi asennustiedoston, useimmat ohjelmat ladataan ja asennetaan yhdellä komennolla, ilman erillisen asennuspaketin latausta. Ohjelmat ladataan erillisistä pakettivarastoista, joista löytyy tuhansia ohjelmia. Aivan kaikkia ohjelmia sieltä ei kuitenkaan löydy, vaan osa ohjelmista pitää ladata valmistajan kotisivuilta ja asentaa manuaalisesti komentorivin kautta.

Jos Linuxilla haluaa käyttää hiemankin harvinaisempia lisälaitteita, kannattaa tarkistaa niiden ajurien saatavuus linuxille. Suurimmat laitevalmistajat tukevat Linuxia jo kiitettävästi ja ajureita löytyy suurimmalle osalle uusista laitteista.

Tietoturva
Yksi suurimmista eroista Windowsiin on Linuxin tietoturva. Linuxille ei ole vielä ainuttakaan virusta ja haittaohjelmatkin ovat vielä pysyneet poissa. Linux ei myöskään ajanmittaan hidastu käytössä kuten windows. Windows kerää rekisteriin jatkuvasti tietoja halusit tai et ja lopulta kone menee tukkoon.

Vinkit:
- Kuten muissakin käyttöjärjestelmissä, kannattaa tärkeät tiedostot varmuuskopioida säännöllisesti. Linuxia ei uhkaa virukset, mutta itse käyttäjä voi helposti aiheuttaa pahoja vahinkoja jos ei tiedä mitä tekee. Tämän takia root käyttäjän käyttäminen ei ole suositeltavaa.

- Ota Linuxista enemmän irti ja tutustu esimerkisi Konquerorin ja Dolphinin tarjoamiin näppäriin ominaisuuksiin tiedostonhallinnassa joita ei esimerkiksi explorer tarjoa.

- Älä koskaan käytä komentoja tai aja ohjelmia joista et tiedä mitä ne tekevät.

- Jos kohtaat ongelmia, ratkaisu niihin löytyy useimmiten keskustelufoorumeilta etsimällä. Olisi erittäin harvinaista jos olisit ainoa ihminen kyseisen ongelman kanssa. Useimmiten etsiminen kannattaa aloittaaLinux-jakelun omilta sivuilta tai sitten suoraan hakukoneella esimerkiksi yahoo tai google.

- Kuten Windows-maailmassa, myös Linuxin kanssa on käyttäjältä löydyttävä hieman tervettä kritiikkiä ja arvostelukykyä. Esimerkiksi eri käyttäjäfoorumeilla kannattaa tarkistaa tietyn käyttäjän luotettavuus esimerkiksi hänen edellisten viestien laadusta, myös kirjoitettujen viestien määrä voi antaa viitteitä tietääkö nimimerkki mistään mitään.

Lisää tietoa:

http://linux.fi/ - suomenkielinen Wiki-tietokirja Linuxista.
http://www.linux-drivers.org/ - Ajuriopas linuxille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux - Linux Wikipediassa