Virtaus

Lähiverkon koneiden pingaus nmapilla

Jos lähiverkossasi on useita koneita, saatat haluta tietää mitkä niistä ovat päällä ja mikä niiden ip-osoite on. Tämän selvittäminen onnistuu todella helposti nmap ohjelmalla. Jos nmap ei ole asennettuna, voit asentaa sen komennolla

sudo apt-get install nmap

Useimmiten lähiverkon ip-osoite on muotoa 192.168.0.0
Jos siis haluat käydä läpi lähiverkkosi koneet voit antaa käskyn

nmap -sP 192.168.0.1-255

ja ohjelma hakee tiedot kaikista koneista välillä 1-255
Lopullinen tuloste näyttää suunnilleen tältä:

~$: nmap -sP 192.168.178.1-255
Starting Nmap 4.20 ( http://insecure.org ) at 2007-09-19 17:00 CEST
Host host.example.router (192.168.178.1) appears to be up.
Host 192.168.178.4 appears to be up.
Host 192.168.178.251 appears to be up.
Nmap finished: 255 IP addresses (3 hosts up) scanned in 2.357 seconds

Nmapilla voi hakea koneista paljon muitakin tietoja kuin vain pingata ne. Tässä lista muista komennoista:

Nmap 4.53 ( http://nmap.org )
Usage: nmap [Scan Type(s)] [Options] {target specification}
TARGET SPECIFICATION:
Can pass hostnames, IP addresses, networks, etc.
Ex: scanme.nmap.org, microsoft.com/24, 192.168.0.1; 10.0.0-255.1-254
-iL <inputfilename>: Input from list of hosts/networks
-iR <num hosts>: Choose random targets
–exclude <host1[,host2][,host3],…>: Exclude hosts/networks
–excludefile <exclude_file>: Exclude list from file
HOST DISCOVERY:
-sL: List Scan - simply list targets to scan
-sP: Ping Scan - go no further than determining if host is online
-PN: Treat all hosts as online – skip host discovery
-PS/PA/PU [portlist]: TCP SYN/ACK or UDP discovery to given ports
-PE/PP/PM: ICMP echo, timestamp, and netmask request discovery probes
-PO [protocol list]: IP Protocol Ping
-n/-R: Never do DNS resolution/Always resolve [default: sometimes]
–dns-servers <serv1[,serv2],…>: Specify custom DNS servers
–system-dns: Use OS’s DNS resolver
SCAN TECHNIQUES:
-sS/sT/sA/sW/sM: TCP SYN/Connect()/ACK/Window/Maimon scans
-sU: UDP Scan
-sN/sF/sX: TCP Null, FIN, and Xmas scans
–scanflags <flags>: Customize TCP scan flags
-sI <zombie host[:probeport]>: Idle scan
-sO: IP protocol scan
-b <FTP relay host>: FTP bounce scan
–traceroute: Trace hop path to each host
–reason: Display the reason a port is in a particular state
PORT SPECIFICATION AND SCAN ORDER:
-p <port ranges>: Only scan specified ports
Ex: -p22; -p1-65535; -p U:53,111,137,T:21-25,80,139,8080
-F: Fast mode - Scan fewer ports than the default scan
-r: Scan ports consecutively - don’t randomize
–top-ports <number>: Scan <number> most common ports
–port-ratio <ratio>: Scan ports more common than <ratio>
SERVICE/VERSION DETECTION:
-sV: Probe open ports to determine service/version info
–version-intensity <level>: Set from 0 (light) to 9 (try all probes)
–version-light: Limit to most likely probes (intensity 2)
–version-all: Try every single probe (intensity 9)
–version-trace: Show detailed version scan activity (for debugging)
SCRIPT SCAN:
-sC: equivalent to –script=safe,intrusive
–script=<Lua scripts>: <Lua scripts> is a comma separated list of
directories, script-files or script-categories
–script-args=<n1=v1,[n2=v2,…]>: provide arguments to scripts
–script-trace: Show all data sent and received
–script-updatedb: Update the script database.
OS DETECTION:
-O: Enable OS detection
–osscan-limit: Limit OS detection to promising targets
–osscan-guess: Guess OS more aggressively
TIMING AND PERFORMANCE:
Options which take <time> are in milliseconds, unless you append ’s’
(seconds), ’m' (minutes), or ’h' (hours) to the value (e.g. 30m).
-T[0-5]: Set timing template (higher is faster)
–min-hostgroup/max-hostgroup <size>: Parallel host scan group sizes
–min-parallelism/max-parallelism <time>: Probe parallelization
–min-rtt-timeout/max-rtt-timeout/initial-rtt-timeout <time>: Specifies
probe round trip time.
–max-retries <tries>: Caps number of port scan probe retransmissions.
–host-timeout <time>: Give up on target after this long
–scan-delay/–max-scan-delay <time>: Adjust delay between probes
FIREWALL/IDS EVASION AND SPOOFING:
-f; –mtu <val>: fragment packets (optionally w/given MTU)
-D <decoy1,decoy2[,ME],…>: Cloak a scan with decoys
-S <IP_Address>: Spoof source address
-e <iface>: Use specified interface
-g/–source-port <portnum>: Use given port number
–data-length <num>: Append random data to sent packets
–ip-options <options>: Send packets with specified ip options
–ttl <val>: Set IP time-to-live field
–spoof-mac <mac address/prefix/vendor name>: Spoof your MAC address
–badsum: Send packets with a bogus TCP/UDP checksum
OUTPUT:
-oN/-oX/-oS/-oG <file>: Output scan in normal, XML, s|<rIpt kIddi3,
and Grepable format, respectively, to the given filename.
-oA <basename>: Output in the three major formats at once
-v: Increase verbosity level (use twice for more effect)
-d[level]: Set or increase debugging level (Up to 9 is meaningful)
–open: Only show open (or possibly open) ports
–packet-trace: Show all packets sent and received
–iflist: Print host interfaces and routes (for debugging)
–log-errors: Log errors/warnings to the normal-format output file
–append-output: Append to rather than clobber specified output files
–resume <filename>: Resume an aborted scan
–stylesheet <path/URL>: XSL stylesheet to transform XML output to HTML
–webxml: Reference stylesheet from Insecure.Org for more portable XML
–no-stylesheet: Prevent associating of XSL stylesheet w/XML output
MISC:
-6: Enable IPv6 scanning
-A: Enables OS detection and Version detection, Script scanning and Traceroute
–datadir <dirname>: Specify custom Nmap data file location
–send-eth/–send-ip: Send using raw ethernet frames or IP packets
–privileged: Assume that the user is fully privileged
–unprivileged: Assume the user lacks raw socket privileges
-V: Print version number
-h: Print this help summary page.
EXAMPLES:
nmap -v -A scanme.nmap.org
nmap -v -sP 192.168.0.0/16 10.0.0.0/8
nmap -v -iR 10000 -PN -p 80

Lisää tietoja osoitteesta http://nmap.org

Voip/sip-puhelu komentoriviltä

Seuraavaksi otamme lyhyen katsauksen miten hoituu SIP-protokollan mukaiset voip-puhelut komentokehotteesta käsin. Esimerkissä käytämme PJSUA-ohjelmaa Konsolen välityksellä.

Graafinen käyttöliittymä on pitkälti kahden pelurin hallussa, Twinklen sekä Ekigan. Cli puolella yleisin lienee PJSIP, joka on osa PJSUA kokonaisuutta. PJSUA:n asentaminen on jaettavissa muutamaan kohtaan.

1. Lataa .tar.gz-paketti osoitteesta http://www.pjsip.org/download.htm
2. Pura paketti valitsemallasi tavalla, tämän jälkeen sinulla on “pjproject”-niminen kansio
3. Avaa Konsole ja mene tähän pjproject-kansioon
4. Suorita Konsolessa käsky ./configure
5. Tämän jälkeen suorita käsky make dep
6. Lopuksi käsky make
7. Jos haluat, voit suorittaa vielä käskyn make clean

Nyt olisi hyvä aika testata että se toimii, huomaathan että muut voip ohjelmat kuten Twinkle tulisi sulkea tässä välissä jos ne ovat päälle.

Testaaminen menee seuraavasti:

Testi 1:

1. cd pjlib/bin/
2. ./pjlib-test-i686-pc-linux-gnu

Testi 2:

1. (palaa edellisestä kansiosta takaisin ../pjproject -kansioon)
2. Siirrymme jälleen cd pjsip/bin/
3. Suoritamme testin ./pjsip-test-i686-pc-linux-gnu

Mikäli testien lopussa tulee jonkinlainen virhe niin on mahdollista että ohjelma ei lopulta toimikaan oikein.

Ohjelman käynnistäminen:

1. cd pjproject-x.y.z/pjsip-apps/bin/
2. ./pjsua-i686-pc-linux-gnu

Nyt ohjelma on toivottavasti käynnissä ja näyttää eräänlaista hallintapaneelia, seuraavaksi tulisi tehdä tili jonka parametrit saat voip-operaattorisi tiedoista. Tilin luominen aloitetaan +a komennolla ja siitä seurataan ohjeita. Ohjelma saattaa tulostella näytölle viestejä kuten suspended because inactivity, mutta nämä eivät haittaa eivätkä vaikuta siihen mitä kirjoitat parametreiksi.

Seuraavassa esimerkki miten asia hoituu Saunalahden Nettipuhelin-liittymällä:

1. +a
2. Your SIP URL: sip:PUHELINNUMEROSI@voip.saunalahti.fi
3. URL of the registrar: sip:voip.saunalahti.fi
4. Auth Realm: *
5. Auth Username: PUHELINNUMEROSI
6. Auth Password: SALASANASI
7. Valmis

Ruudulla näkyy paljon tekstiä jonka viimeisiltä riveiltä tulisi huomata muun tekstin seasta “registration success” -lause. Paina ENTER-nappia niin saat vanhan ohjausnäkymän.

Ohjelma tulostaa tietyin väliajoin tekstiä jyräten ohjausnäkymän pois näkyvistä mutta saat sen takaisin enteriä painamalla. Jos olet kirjoittamassa puhelinnumeroa kun jyräys tapahtuu niin sen ei pitäisi haitata vaan voit jatkaa kirjoittamista.

Nyt voit soitella toisiin liittymiin seuraavasti:

1. >>> m
2. Make call: sip:04567XXXYZ@voip.saunalahti.fi
3. Puhelu alkaa
4. Puhelu loppuu painamalla h ja enter

Ohjelmasta löytyy paljon muitakin ominaisuuksia jotka näkyvät ohjausnäkymästä mutta emme pureudu niihin nyt. Ohjelmasta poistutaan kirjoittamalla ohjausnäkymässä q ja enter.

Voit myös soittaa puhelun suoraa komentokehotteesta surffaamalla pjproject-x.y.z/pjsip-apps/bin/ -kansioon ja kirjoittamalla esimerkiksi (Huom! Koko rimpsu yhtenä rivinä)

./pjsua-i686-pc-linux-gnu --id=sip:PUHELINNUMEROSI@voip.saunalahti.fi --registrar=sip:voip.saunalahti.fi --username=PUHELINNUMEROSI --password=SALASANASI --realm=* sip:KOHDENUMERO@voip.saunalahti.fi ja enterin painalluksella puhelu alkaa, kun puhelu loppuu, palaat ohjelman ohjausnäkymään.

Olkoon SIP-kokemuksenne menestyksellisiä! PJSIP-ohjelman käytöstä löytyy sekä käyttäjille että kehittäjille ja kiinnostuneille lisätietoa osoitteesta http://www.pjsip.org/docs.htm

Touchpad Kubuntussa

Kannettavaa tietokonetta käytettäessä olisi mukava saada touchpad säädettyä. Itse ainakin vihaan vahinkonapsautuksia, koska oletuksena touchpadin napautus on käytössä. Touchpadin säätöä varten kubuntun pakettivarastosta löytyy ohjelma nimeltä ksynaptics. Kun ohjelma on asennettu sinun täytyy vielä lisätä yksi rivi xorgin asetuksiin.

Avaa asetustiedosto:

sudo kate /etc/X11/xorg.conf

Etsi kohta jossa on touchpadin asetukset, oletuksena tämän näköinen:

Section “InputDevice”
Identifier “Synaptics Touchpad”

lisää tähän kohtaan uusi optio:

Option “SHMConfig” “on”

Tallenna tiedosto ja käynnistä X uudestaan, nyt sinun piätisi pystyä säätämään touchpadin asetuksia System Settings / Keyboard & Mouse kohdasta.

Linux ja Virukset

Yleinen käsitys on ettei Linuxille ole viruksia eikä haittaohjelmia. Tämä pitää osittain paikkansa, sillä useimmissa tapauksissa tavallisessa kotikäytössä oleva Linux kone ei voi saastua, koska konetta ainakin pitäisi käyttää vain rajoitetuilla oikeuksilla eikä koskaan root oikeuksilla. Lisäksi suurin osa Linux viruksista leviävät erilaisten palvelinohjelmistojen kautta, joita peruskäyttäjän koneella harvemmin on. Virusten leviämisen Linuxissa tekee vaikeaksi myös se, että suojauspäivitykset ilmestyvät ladattavaksi hyvin nopeasti, sen jälkeen kun tietoturva-aukko on paljastunut.

Linuxille tarkoitettuja viruksia on erilaisten arvioiden mukaan alle sata, kun taas Windowsille niitä on kymmeniä tuhansia. Linux käyttöjärjestelmän yleistyessä, myös virukset tulevat yleistymään, mutta tuskin koskaan lähellekään samaa tasoa kuin Windowsille tarkoitetut virukset, koska virusten leviäminen unix ympäristössä on äärimmäisen vaikeaa.

Käytännössä virustartunnan hankkiminen Linux-koneeseen vaatii viruksen lataamisen netistä, jonka jälkeen sille pitää antaa suoritusoikeudet ja sitten se pitää vielä käynnistää ja monesti käynnistys tarvisi suorittaa vieläpä root oikeuksin. Niin kauan kuin asentaa ohjelmat pakettivarastoista ja tietää mitä lataa sähköpostista, pitäisi kaiken olla kunnossa.

Linuxia voit käytellä huoletta kun muistat seuraavat asiat:

• Pidä päivitykset ajantasalla, suositeltavaa on asettaa tietoturvapäivitykset automaattisiksi
• Älä lataa ohjelmia joista et tiedä mitä ne tekevät
• Älä aja komentoja joista et tiedä mitä ne tekevät
• Älä koskaan käytä root oikeuksia ellei ole aivan pakko

Lisää aiheesta:

Lista Linux viruksista http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Linux_computer_viruses
Linux Vs Windows Viruses http://www.theregister.co.uk/2003/10/06/

Windows fontit Linuxiin

Linuxissa ei oletuksena tule mukana Windowsista tuttuja fontteja vaan halutessaan ne pitää asentaa erikseen. Asennettava paketti on nimeltään: msttcorefonts ja se löytyy Multiverse pakettivarastosta.

Mukana tulevat fontit ovat seuraavat:

Andale Mono
Arial Black
Arial (Bold, Italic, Bold Italic)
Comic Sans MS (Bold)
Courier New (Bold, Italic, Bold Italic)
Georgia (Bold, Italic, Bold Italic)
Impact
Times New Roman (Bold, Italic, Bold Italic)
Trebuchet (Bold, Italic, Bold Italic)
Verdana (Bold, Italic, Bold Italic)
Webdings

KDE 4 - Ensivaikutelma

Asensin eilen toiselle koneelleni uutukaisen KDE:n. Asennus sujui helposti Kubuntun sivuilta löytyneen ohjeen mukaisesti, tässä kyseinen ohje suomeksi:

• Poista vanhat KDE 4 paketit, ne eivät ole yhteensopivia uusien pakettien kanssa (apt-get remove kdelibs5 kde4base-data kde4libs-data)
• Lisää pakettivarastoihin deb http://ppa.launchpad.net/kubuntu-members-kde4/ubuntu gutsy joko adeptin kautta tai konsolista: sudo kate /etc/apt/sources.list
• Asenna kde4-core. Asennuksen yhteydessä saattaa ilmetä virheitä, koska paketit eivät ole vielä hyväksyttyjä.
• Käynnistä X uudelleen (ctrl+alt+backspace) ja valitse kirjautumisikkunasta KDE4 sessio.
• Kaikki valmista

Voit kokeilla uutta KDE:tä myös live-cd:llä. Voit ladata sen esimerkiksi täältä: http://cdimage.ubuntu.com/kubuntu/releases/gutsy/kde4/

Käynnistyksen jälkeen työpöydän avauduttua ensireaktio oli varsin positiivinen, ulkoasu oli kehittynyt reilusti, tosin hyvinkin pelkistetty alapalkki pisti miettimään. Sovellusten lisääminen pikakäynnistimeen onnistui kuitenkin uudistuneen K-valikon kautta, aivan kuten ennenkin. Uusi K-valikko ei ainakaan vielä saa minulta kiitosta hitaan käytettävyytensä takia, ainakin alkuun hidas ennen kuin tottuu. Uudistunut alapalkki kissan kokoisine kuvakkeineen, jokaista avointa ikkunaa kohde oli myös varsin shokeeraava. Toivottavasti on mahdollisuus jakaa avoimet ikkunat kahteen riviin kuten KDE3, muuten tilaa menee paljon hukkaan.

Ulkoasullisesti, kuten totesinkin, KDE4 on suuri harppaus eteenpäin. Kaikki elementit ovat saaneet kiillotusta ja uusi oletuksena käytössä ollut Platinum teema saa kiitosta, vaikka ulkoasu tuokin hieman mieleen omena-käyttiksen. Plasman widgetit ovat yhä hieman mysteeri ja niitä ei kovin montaa ollut. Jotain sain työpöydälle laitettua, mutta ei niistä paljon ollut iloa. Odotetaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Alustana KDE4 on erittäin tyylikäs, mutta ainakin 4.0 versio on muokattavuudeltaan varsin rajallinen, tai sitten en vain osaa.

KDE 4 Screenshots

Windowsista Linuxiin

Ensiaskeleet kohti Linuxia
Siirryttäessä Windowsista Linuxiin on useita asioita joita tulee ottaa huomioon. Suljetusta tutusta ympäristöstä voi olla vaikea lähteä Linuxin avaraan maailmaan. Linuxin avoimuus tulee vastaan jo alussa, kun on aika valita jakelu jota halutaan käyttää ja joka sopii parhaiten omiin tarpeisiin. Linuxin lähdekoodin vapauden ansiosta liikkeellä on kymmeniä jopa satoja eri jakeluja. Tämän hetken suosituin Linux-jakelu (ts. distro, engl. distribution) on Ubuntu, joka jakautuu vielä viiteen eri ala-versioon: Ubuntu, Kubuntu, Edubuntu, Xubuntu ja Gobuntu. Lisää Ubuntusta voit lukea täältä: http://wiki.ubuntu-fi.org/Esittely

Muita suosittuja Linux-jakeluja ovat mm. OpenSuse, Gentoo, Fedora, Red-hat, Debian ja Mandriva. Kaikki edellä mainitut jakelut toimivat pääasiassa samalla tavalla ja suurimmat erot ovat työpöydissä, oletusohjelmistoissa, oletuspaketinhallitsijoissa ja pienissä ulkonäöllisissä seikoissa. Useimmista jakeluista on olemassa mahdollisuus ladata live-cd, jonka avulla käyttöjärjestelmää voi kokeilla suoraan cd:ltä ilman, että sitä tarvitsee asentaa kovalevylle.

Ohje Kubuntun / Ubuntun asentamiseen Windowsin rinnalle löytyy tämän blogin aiemmasta viestistä http://blog.luoto.info/virtaus/2007/12/22/linuxin-asennus-windowsin-rinnalle/

Työpöydät
Suurin osa Linux-jakeluista pohjautuu joko Gnome- tai KDE-työpöytäympäristöön. Gnome on hieman pelkistetympi, erittäin helppokäyttöinen työpöytä, jonka tavoitteena on olla nimenomaan helppokäyttöinen ja simppeli työpöytä, jota uudenkin käyttäjän on helppo hallita. KDE on ensivilkaisulla enemmän Windowstyyppinen työpöytä kuin Gnome, mutta pinnan alta paljastuu todella tehokas ja muokattava työpöytä lähes rajattomilla muuntelumahdollisuuksilla. KDE tarjoaa paljon enemmän ylimääräistä sälää käyttäjän ulottuville ja on näin ollen suositeltava vaihtoehto hieman kokeneemmalle käyttäjälle. Gnomea pidetään monesti hieman KDE:tä vakaampana vaihtoehtona, mutta vastaavasti KDE:lle suunniteltuja ohjelmia pidetään parempina kuin Gnomen vastaavia. Hyvän yleiskuvan työpöydistä saa esimerkiksi tältä sivulta: http://www.psychocats.net/ubuntu/kdegnome

Kolmas työpöytäympäristö on Xfce, se on suunniteltu olemaan mahdollisimman nopea ja tietokoneen resursseja säästävä ympäristö perusominaisuuksilla. Mikäli tarvetta tällaiselle on, niin kannattaa ehdottomasti tutustua. Xfce on vielä melko nuori eikä välttämättä sisällä kaikkia ominaisuuksia mitä normaalikäyttäjä osaisi olettaa.

Windowsiin verrattuna ulkoisia suuria eroja ei siis ole. Käytettävyydessä pisteet menevät muokattavuutensa ansiosta Linux-työpöytien hyväksi, varsinkin KDE:n, joka on vielä Gnomea enemmän mukautettavissa. Windowsin ulkoasua muokanneet tietävät, kuinka työn takana windowsin ulkoasun muuntelu on. KDE-ympäristössä on totuttu Konqueror tiedosto- ja nettiselaimeen, joka muistuttaa paljolti Windowsin exploreria. Kubuntun 7.10 versiossa ja uudessa KDE 4 -versiossa tiedostonhallintaan käytetään oletuksena Dolphinia joka on hieman Konqueroria pelkistetympi, joskin pinnan alta löytyy yllättävän paljon ominaisuuksia helpottamaan tiedostojen selailua.

Ohjelmistot ja niiden asennus
Kun valinta Linux-jakelusta on tehty kannattaa kartoittaa, mitkä ovat ne ohjelmat joita eniten käyttää ja tarvitsee Windowsissa. Useimmiten Linuxille on olemassa vastine Windows-sovelluksille, mutta ei kuitenkaan aina. Tätä varten on hyvä tarkistaa, onko jotain toimintoja joita ei voi enää Linux-asennuksen jälkeen tehdä. Linux-ohjelmistojen kirjo on todella laaja ja oikeiden ohjelmistojen löytämiseen saattaa kulua pitkä tovi, mutta hakukoneet toimivat ohjelmien etsimisessa varsin hyvin apuna.

Linux-jakeluissa tulee lähes poikkeuksetta kaikki perusohjelmistot valmiiksi asennettuina, joten ohjelmia ei tarvitse paljoa erikseen asennella. Ainoa poikkeus saattaa olla MP3-tuki, tai muiden suljettujen formaattien tuki. Ne ovat kuitenkin yleensä helposti otettavissa käyttöön ja jakelukohtaista dokumentaatiota tästä aiheesta löytyy runsaasti. Esimerkiksi täältä. Suurimmassa osassa jakeluista mukana tulee ainakin internet-selain, toimisto-ohjelmistot, mediasoittimet, viestintäohjelmat (irc, messenger, icq…). Valmiiksi asennettujen ohjelmien ansiosta tietokone on heti asennuksen jälkeen käyttövalmis sen kummempia ihmettelemättä.

Windowsissa ohjelmat asennetaan useimmiten windows installer ohjelman avulla .exe asennustiedostoista. Linuxissa ohjelmat asennetaan erittäin harvoin asennnustiedostoista, koska sen sijaan että lataisi asennustiedoston, useimmat ohjelmat ladataan ja asennetaan yhdellä komennolla, ilman erillisen asennuspaketin latausta. Ohjelmat ladataan erillisistä pakettivarastoista, joista löytyy tuhansia ohjelmia. Aivan kaikkia ohjelmia sieltä ei kuitenkaan löydy, vaan osa ohjelmista pitää ladata valmistajan kotisivuilta ja asentaa manuaalisesti komentorivin kautta.

Jos Linuxilla haluaa käyttää hiemankin harvinaisempia lisälaitteita, kannattaa tarkistaa niiden ajurien saatavuus linuxille. Suurimmat laitevalmistajat tukevat Linuxia jo kiitettävästi ja ajureita löytyy suurimmalle osalle uusista laitteista.

Tietoturva
Yksi suurimmista eroista Windowsiin on Linuxin tietoturva. Linuxille ei ole vielä ainuttakaan virusta ja haittaohjelmatkin ovat vielä pysyneet poissa. Linux ei myöskään ajanmittaan hidastu käytössä kuten windows. Windows kerää rekisteriin jatkuvasti tietoja halusit tai et ja lopulta kone menee tukkoon.

Vinkit:
- Kuten muissakin käyttöjärjestelmissä, kannattaa tärkeät tiedostot varmuuskopioida säännöllisesti. Linuxia ei uhkaa virukset, mutta itse käyttäjä voi helposti aiheuttaa pahoja vahinkoja jos ei tiedä mitä tekee. Tämän takia root käyttäjän käyttäminen ei ole suositeltavaa.

- Ota Linuxista enemmän irti ja tutustu esimerkisi Konquerorin ja Dolphinin tarjoamiin näppäriin ominaisuuksiin tiedostonhallinnassa joita ei esimerkiksi explorer tarjoa.

- Älä koskaan käytä komentoja tai aja ohjelmia joista et tiedä mitä ne tekevät.

- Jos kohtaat ongelmia, ratkaisu niihin löytyy useimmiten keskustelufoorumeilta etsimällä. Olisi erittäin harvinaista jos olisit ainoa ihminen kyseisen ongelman kanssa. Useimmiten etsiminen kannattaa aloittaaLinux-jakelun omilta sivuilta tai sitten suoraan hakukoneella esimerkiksi yahoo tai google.

- Kuten Windows-maailmassa, myös Linuxin kanssa on käyttäjältä löydyttävä hieman tervettä kritiikkiä ja arvostelukykyä. Esimerkiksi eri käyttäjäfoorumeilla kannattaa tarkistaa tietyn käyttäjän luotettavuus esimerkiksi hänen edellisten viestien laadusta, myös kirjoitettujen viestien määrä voi antaa viitteitä tietääkö nimimerkki mistään mitään.

Lisää tietoa:

http://linux.fi/ - suomenkielinen Wiki-tietokirja Linuxista.
http://www.linux-drivers.org/ - Ajuriopas linuxille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux - Linux Wikipediassa

Nvidian ajurit

Ajurien pika-asennus Ubuntulle ja Kubuntulle.

Nvidian ajurit saa helpoiten asennettua Envy-nimisen ohjelman avulla. Ohjelman .deb paketin löydät täältä:

http://albertomilone.com/nvidia_scripts1.html

Asenna ohjelma avaamalla .deb tiedosto pakettienhallinnassa.

Asennuksen jälkeen voit käynnistää Envyn konsolissa komennolla:

envy -g
(graafinen käyttöliittymä)

tai

envy -t
(Tekstipohjainen käyttöliittymä)

Tästä eteenpäin ohjelma neuvoo asennuksessa. Nvidian ajurit toimivat varmasti uusilla näytönohjaimilla mutta myös vanhoille ohjaimille löytyy tyydyttävä tuki.

KDE 4 - Kohta se tulee

Pitkään odotettu uusi KDE -versio piti alunperin julkaista jo 11. joulukuuta 2007, mutta kehitystiimi päätti lykätä julkistusta kuukaudella, sen sijaan että olisivat julkaisseet vielä epävakaan version. Uusi julkaisupäivämäärä on näillä näkymin 11. tammikuuta 2008. Ensimmäinen versio ei vielä tule sisältämään vielä kaikkia hienouksia, vaan se pyrkii olemaan vakaa perustyöpöytä, johon seuraavat päivitykset lisäävät herkkuja. Itse olenkin kääntänyt katseeni jo 4.1 julkaisua kohden, jolloin huhujen mukaan julkaisun pitäisi tuoda mukanaan paljon uusia hienouksia.

Näkyvimmat uudistukset ovat tiedostonhallintaohjelman muuttuminen Konquerorista Dolphiniin ja Plasman tulo. ainakin Kubuntu 7.10 käyttäjille Dolphin on jo tuttu, sillä siihen Dolphin on jo laitettu Konquerorin tilalle. Plasma tulee korvaamaan erilaisia vanhoja sovelluksia, mutta näkyvin uudistus on Widgetit. Plasma tarjoaa alustan entistä muokattavammille ja monipuolisemmille widgeteille. Ohjelmistopuolella suuri muutos on myös OpenOfficen siirtyminen syrjään, kun pitkään kehitteillä ollut KOffice tulee vihdoin oletus toimisto-ohjelmistoksi KDE:lle.

KDE 4 tuo toivottavasti uusien visuaalisten efektien ja ominaisuuksien lisäksi lisää vakautta. Nähtäväksi jää kuinka paljon mahdollisuuksia uusi työpöytä tuo tullessaan ja kuinka nopeasti vanhat ohjelmistot kääntyvät uudelle alustalle.

Kubuntukäyttäjille tiedoksi, että seuraava Kubuntu-julkaisu, 8.4 HardyHeron ei tule vielä sisältämään KDE:n nelosversiota, koska 8.4 on seuraava LTS (Long Time Support) julkaisu, josta halutaan mahdollisimman vakaa. Halukkaat voivat kuitenkin asentaa KDE4:n, sillä paketit ovat saatavilla repoista.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

http://en.wikipedia.org/wiki/KDE_4

http://www.kde.org/

http://www.kubuntu.org/

Medibuntu

Medibuntu ei nimestään huolimatta ole erillinen Ubuntu-jakelu, vaan ainoastaan pakettivarasto. Medibuntuun on listattu paljon ohelmia, codeceja yms. joita ei esimerkiksi ohjelman rajoitetun käytön, tekijänoikeuksien tms. takia ole listattuna normaaleissa pakettivarastoissa.

Tässä ohjeet Medibuntun asennukseen Ubuntussa tai Kubuntussa

Ubuntu 6.06 “Dapper Drake”:

sudo wget http://www.medibuntu.org/sources.list.d/dapper.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list

Ubuntu 6.10 “Edgy Eft”:

sudo wget http://www.medibuntu.org/sources.list.d/edgy.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list

Ubuntu 7.04 “Feisty Fawn”:

sudo wget http://www.medibuntu.org/sources.list.d/feisty.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list

Ubuntu 7.10 “Gutsy Gibbon”:

sudo wget http://www.medibuntu.org/sources.list.d/gutsy.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list

Lisää vielä GPG Key:

wget -q http://packages.medibuntu.org/medibuntu-key.gpg -O- | sudo apt-key add - && sudo apt-get update

Lisää aiheesta osoitteessa: https://help.ubuntu.com/community/Medibuntu

Medibuntusta löydät mm:

Codecit esimerkiksi Quicktime ja Real formaateille, paketit ovat järjestelmästä riippuen joko w32codecs, w64codecs tai ppt-codecs. Jos et tiedä mikä on sopiva sinun järjestelmällesi, se todennäköisimmin on w32codecs

libdvdcss2 -kirjaston, jonka avulla voit avata encryptattuja dvd:itä.